*mikrofonia työnnetään nenän eteen* Miltäkö nyt tuntuu... *pohdiskelee sekunnin hien virratessa estoitta kasvoilla* No, mikäs tässä. Parhaani tein, ja katsoin mihin se riittää. Loppumatkasta alkoi olla kyllä pientä hyytymistä havaittavissa, viimeiset kierrokset olivat yhtä tuskaa ja niitä painettiin apinan raivolla, mutta kyllä nyt täytyy sanoa, että fiilikset ovat korkealla ja pientä väsymystä lukuunottamatta todella upea olo...*pyyhkii hikeä ja vetää henkeä* Nautin joka sekunnista *vilkuttaa kameraan päin* Terveisiä kotio! Mitalikahveilla tavataan! *Hymyilee iloisesti, heittää lentosuukon ja siirtyy seuraavaan haastattelupisteeseen*

Jahah, ja sinne meni Pelagia, Suomen mitalitoivo Ravelympialaisten torkkupeittomaratonilla! No niin, Pasila, eiköhän ole syytä soittaa Porilaisten Marssi!

****
Peitto sai nimekseen Napakymppipeitto (Bullseye Olympic Afghan noin toisella kotimaisella). Peitolla on läpimittaa 175 cm ja painoa 780 g. Lankana kotimainen Seitsemän Veljestä, värit luonnovalkoinen, punainen, vihreä, musta, keltainen ja sininen. Puikkoina 4 mm:n bambusukkikset, sitten 80 cm:n addi pyöröpuikko ja loppumatka mentiin 120 cm:n addi-pyöröillä. Reunus on virkattu 4 mm:n koukulla.

Malli - jos tuota nyt voi malliksi kutsua - on oma, joskin lisäyksissä on suht' orjallisesti noudatettu Mary Thomasin neuleoppaasta löytyvää pyöreän medaljongin ohjetta. Reunus on täysin omien kulmakarvojen takaa. Ja tässä kuvia:

2769910479_b6d971db08.jpg

2769910457_1ac73707d8.jpg?v=0
2769910415_bba968d53c.jpg?v=0

2769910517_d13447c91f.jpg?v=0

Tämmöttissee. Kelpaa tuon alla löhöillä ja muistella vaikkapa pariairokaksikon hopeamelontaa, jonka seuraamisen vuoksi piti jättää nuppineulojen laitto kesken ja mennä jännittämään, kuinka käy. Hyvin kävi, ja saatoin palata tyytyväisenä takaisin pingottamaan peittoani.