Ugh, olo on kuin jouluporsaalla lokakuussa... Kinkkua on nyt syöty, ja vielä olisi vähän jäljellä. Esikoinen varsinkin on vetänyt lihaa napaansa kuin ei olisi koskaan ruokaa nähnytkään. Eilen olivat mamma ja pappakin meillä syömässä Tapaninpäivän kunniaksi, eikä kinkku tuntunut siitäkään pienenevän. Huh! Tänään olen yrittänyt edes vähän keventää juomalla vain kahvia aamusella (siis kymmenen tienoissa) ja tekemällä lounaaksi nakkisoppaa. Olo alkaa muuttua siedettäväksi pikkuhiljaa.

Joululahjoja on kokeiltu ahkerasti parin viime päivän aikana. Joulupukki oli jättänyt mökillemme lahjasäkin (tai siis parikin), joista löytyi mm. Guitar Hero Legends of Rock ja World Tour-pelit. Esikoinen onkin sitten "vingutellut" kitaralla aikans ahkerasti. Pusseista löytyi myös kolme Singstar-peliä: Rock Ballads, Suomi Rock ja Abba... Abba-kaudestani on (onneksi) ikuisuus, mutta vielä löytyvät sanat ja sävelet ihmeesti... lienevät selkäytimessä, hah! Monopoliakin meillä on pelattu sekä jääkiekkoa - kuinka yllättävää!

Lapset saivat myös yhdet harrastelahjat: esikoinen akustisen kitaran ja kitarakoulun, kuopus partiota varten viimeisen päälle selkärepun, joka soveltuu viikonloppuretkille. Elokuviakin tuli vino pino: eilen katsoimme kuopuksen kanssa jo Kung-Fu Pandan, tänään oli vuorossa Wall-E, ja vuoroaan odottavat vielä Prinssi Kaspian, Yön ritari ja esikoisen Mighty Ducks -leffat. Minä sain muutaman aikuisleffan (en aikuisviihdettä, jos niin luulitte... ) eli yhden ennennäkemättömän kauhuleffan, Blue Velvetin sekä Emman.

Lasten vaatelahjat taisivat rajoittua siihen, että molemmat saivat villasukkaparit (eivät minulta vaan varamamman neulomat), kuopus sai yöpaidan ja esikoinen (witsi, witsi) HIFK-T-paidan (sedältään, jonka poika eli toiseksi vanhin serkkupoika pelaa ko. joukkueessa). Myös siippa sai samanlaisen teepparin.

***
Kotona löhöily ja leffojen katselu ovat mahdollistaneet kohtuullisen runsaasti käsityöaikaa. Viimeistelin appeni joululahjan eli tumput, jotka odottavat nyt koneeseen pääsyä. Samoin innostuin neulomaan yhdelle perhetuttavalle pitkävartiset kämmekkäät, sillä saajalla on paha reuma, ja toivon merinovillaisten kämmekkäiden tuovan edes hiukan apua särkeviin käsiin. Eilen illalla aloitin myös siipan sedän joululahjaa, tumppuparia, joka sekin edistyy oikein hyvin. Voi olla, että valmistuvat jo tänään, ja saan molemmat tumppuparit samaan koneelliseen huopumaan.

***
Mutta nyt minua odottaa kitarasankarin uran luominen. Esikoinen ja siippa lähtivät lätkätreeneihin, kuopus papan ja mamman kanssa uimaan, ja minä jäin ihan ypöyksin kotiin... snif! ;-)