ainakin minä elän. Myönnän ihan häpeilemättä, että kun eilen huomasin SNY:ni laittaneen viestiä siitä, että postia on matkalla, soittelin jo iltapäivällä vanhemmilleni, olivatko katsoneet postin... *on kuin lapsi jouluaattona*. Olen vasta viime päivinä alkanut arvailla, kuka voisi olla se henkilö, joka on minulle lähetellyt mukavia paketteja koko syksyn... ja epäilyksiäni on lisännyt se, että arvailemani henkilön blogissa mainittiin paketin lähteneen toissapäivänä postiin... Hmmm... Täytyy sanoa, että mikäli arvaukseni osuisi oikeaan, se olisi kyllä ihan ensimmäinen kerta sitä laatua! Niin, ei tullut pakettia vielä eilen, joten jännitys on kasvamassa ihan sietämättömäksi tämän päivän osalta!

Oman SNY-urakointini sain hoidettua kohtuullisen kunniallisesti päätökseen tänä aamuna, kun kiikutin pari päivää sovitusti myöhässä olevan pakettini läheiseen postiin. Viimeistelin salaisen ystäväni lahjaa vielä puoliltaöin, ja sitten pääsin pakkaamaan kaiken pakettiin - onneksi kotoa löytyi sopiva, tukeva iso kuljetuskuori, johon sain lahjani mahtumaan. Kerron varmaankin lisää SNy-jutuista sitten viikonloppuna, kun paketti on varmasti ehtinyt perille.

Edittiä: lisäsin tänne kuvia!

1092992.jpg

Tässä viime viikonlopun ompelutalkoiden tulosta: kolme farkkupenaalia minun vanhoista farkuistani. Suurimman ompelutyön teki ystäväni Riitta, minun osuuteni rajoittui ideointiin, kankaan leikkaamiseen ja huolitteluun saumurilla... =)


1092988.jpg

Ja tässä kuuden kappaleen pino WC-paperitelineitä. Näissä osuuteni rajoittuu kankaan ostamiseen, verhorenkaiden lahjoittamiseen ja edelleen kappaleiden huolitteluun saumurilla.

Muitakin käsitöitä ehdin eilen illalla tekemään: ompelin toissailtana melkein valmiiksi tulleelle pehmokilpparille kaverin, sekä kierrätin vanhan collegepaidan ompelemalla siitä enkelinuken, jolta tosin puuttuu vielä mekko ja siivet. Niiden vuoro on sitten tänään. Kaikki nämä ovat menossa Lohjan markkinoille arpajaisvoitoiksi tai myyntiin, katsotaan nyt.


1092987.jpg

Tällaiset kilpparikaverukset siis syntyivät ihan omien kätteni kautta. Kankaina vasemmanpuoleisessa vanhasta T-paidasta leikeltyä trikoota, masussa farkkukangasta ja selkäkilpi Ikean tukevasta puuvillakankaasta. Oikeanpuoleisessa taas farkkua masussa ja jaloissa sekä Ikean kangasta päässä ja selkäkilvessä. Molempien kilpparien silmät ovat askarteluliikkeestä hankittuja turvasilmiä, eli niiden ei pitäisi irrota kovassakaan menossa. Täytevanu on peräisin käytöstä poistetuista tyynyistä, eli aika hyvin on kierrätetty, eikös vaan!

Että sellaista. Tänään on luvassa kiireinen työpäivä ja suhteellisen aikainen kotiinlähtö, sillä olen menossa lasten koululle kokoustamaan rehtorien ja pari opettajan kanssa vanhempainyhdistyksen tulevista projekteista.

Aurinko paistaa ja elämä hymyilee kiireestä huolimatta... Sain hyvältä ystävältä kivaa sähköpostia, pöydällä on pieni namipussi piristämässä päivääni ja muutenkin on mukava olo... Nam!