Ja taas pari huivia uunista ulos... Kuvia ei kylläkään ole, joten tämä on tällainen sanallinen tiiseri vain... Laskeskelin tuossa itsekseni, että viikon aikana uunista on pullahtanut kuusi huivia ulos, eikä se seitsemäskään missään kaukana takana noin ajallisesti ole - siitä otsikko.

Maanantai-iltana, kun viimeistelin tuota omaa Noro-huiviani, koin äkillisen järkytyksen: tajusin, että äitini syntymäpäivä on ylihuomenna eli se ylihuomenna on siis tämän päivän tänään. Ja minulla ei ollut lahjaa äidilleni - argh! Mitä tekee moisessa tilanteessa meikäläinen???? Olen juuri päätellyt ja pingotellut ihanan, helpon ja nopean huivin itselleni, minulla on huone täynnä lankaa ja erityisesti siellä seassa ne yhdet langat, joista minun piti neuloa äidilleni kaulahuivi jo ennen joulua, mutta malli ei sitten millyttänytkään... jaadi jaadi jaa... pitkästä tarinasta lyhyt turina: kaivoin ne valmiiksi puretut langat esiin, kokeilin kerran pari sopivaa silmukkamäärää ja sitten annoin mennä.

Eilenhän olin tytön kanssa kotona kanssapotemassa murtunutta kättä ja angiinaa, ja kylläpäs olinkin sitten kiltti äiti, kun istuin tytön kanssa sohvalla ja luin hulluna Tintti-elokuvien tekstejä, ja samalla kädet kävivät... Välillä laitoin ruokaa ja sitten taas istuin sohvalla ja neuloin... ensimmäinen kerä hupeni. Esikoinenkin tuli koulusta, isäntä tuli töistä kesken päivän kotiin, ja minähän neuloin, ja toinenkin kerä hupeni. Iltasella istuin esikoisen kanssa sohvalla ja katsoin seuraksi Mestiksen (!MESTIKSEN!) lätkämatsia ja neuloin, ja lopulta hupeni se kolmaskin kerä ja huivi oli neulottu valmiiksi. Sitten kävin saunassa ja aloin pudotella silmukoita... ja kun lasten nukkumaanmenoaika tuli, laitoin lapset nukkumaan ja istuin taas sohvalle pudottelemaan silmukoita. Silmukoita putosi sievästi katsoessani noin kolmannen kerran saman Monkin jakson Canaaleilta, ja kesken leffan Ja keskellä virtaa joki oli silmukat pudoteltu, langat päätelty ja kiikutin huivin kylpyyn. Vielä vähän odottelua ja sitten pingotus, ja tänä aamuna tempasin vielä hieman kostean huivin mukaani töihin, sillä oli menossa suoraan sieltä syömään perheeni ja vanhempieni kanssa.

Kaiken kiireen keskellä unohdin a) punnita huivin, b) mitata ja c) kuvata sen. Hyvä minä! No, lanka on joka tapauksessa Schachenmayer Nomotan Two in One, sellainen syvänpunainen perusväri ja seassa poltettua oranssia, farkunsinistä jne. Keriä oli alunperin kolme kokonaista, joten turvallisesti voinen sanoa, että lankaa kului 145 g. Huivin mitat? Arvailen, että pituutta n. 2 metriä ja leveyttä n. 40 cm. Puikkoina tutut ja turvalliset 6 mm:n addipyöröt, ja kuvan saatte kenties myöhemmin, jos muistan itse kuvata tai saan isäni kuvaamaan.

Melkein unohdin sitten kaikessa kiireessä, että turkoosi merinosilkkihuivinikin valmistui toissailtana, ja eilen sain kuin sainkin sen parisängyn patjan alle pingottumaan. Tänä iltana päättelin langanpäät, mutta kuvaa joudutte siitäkin odottamaan, haluan siitä kuvan päivänvalossa... Kulutin tuohon huiviin kaiken lopun Merinosilkkini eli hieman alle kolme kerää, sillä valmis huivi painaa 142 g. Muita mittoja ja speksejä sitten, kun on kuvakin.

Niin, äiti oli oikein otettu huivistaan. Kävin esikoisen lätkämatsin jälkeen hakemassa kuopuksen vanhempieni kotoa ja vein samalla matsia katsomaan jääneen isäni kotiin. Äiti puuhaili kotona uusi huivi kaulassaan... ;-)

Esikoisen lätkämatsi oli huikea jännitysnäytelmä! Joukkueet olivat varsin tasaväkiset, tosin pelin kuluessa oli myönnettävä, että Jääahmojen peli oli parempaa kuin Nupsin poikien, mutta ilmeisesti Nupsin maalivahdit olivat sitten parempia, sillä peli päättyi Ahmoille niinkin niukasti kuin 7-6. Esikoinen ei maaleja tehnyt, mutta syötti yhden. Ja kyllä me äidit taas kannustimme ja jännitimme! Ja kun hetken luulin, että pelit olisivat jo olleet ohi, niin ensi maanantaina sitten kumminkin on taas yksi... ja minulla olisi sinä iltana kokous. Voihan rähmä!

Niin. Ostinhan minä tänään sitten reilut kaksi kiloa lankaakin. Työkaverilta vanhaa Floricaa kohtuulliseen hintaan 20 euroa koko satsi. Melkein hävettää, mutta hän oli täysin tyytyväinen hintaan. Kuinkahan monta huivia noista... ?