Jouluun on enää kaksi yötä. Joulun valmistelut kesken ja minulla flunssa. No, sellaista se on, onneksi olen sentään lomalla. Muu perhe on flunssan kanssa räpiköinytkin jo menneen viikon ajan, joten korkea aika minun olikin jo tartunta saada... Joulusiivous ei siis nyt iske, joten taidan lykätä tänne muutaman kuvan viime kuukausina valmistuneista töistä.

Joskus aiemmin virkkasin itselleni Regian sukkalangasta huivin, ja nyt neuloin sille sitten kaveriksi pipon. Lisänä on mustaa saksalaista sukkalankaa, jonka nimeä en muista. Piposta tuli ihan jees, mutta eivät nämä värit minua oikein ole. Saa nähdä miten näille käy.

Päätin sitten kokeilla Novitan vastaavaa sukkalankaa ja kävin ostamassa  kerän, värinä Porkkana (ainakin luulen niin) . Tästä tuli enemmän minun väriseni, mutta elämän suuria paradoksejahan on se, että rrrakastan neuloa pipoja, mutta en tykkää käyttää niitä. No, niin kai se elämässä menee, tai siis ei koskaan mene, tasan ne onnenlahjat.

Sitten neuloin tälliasen ruskean Bandana Cowlin, jolle piti sitten saada pipokin kaveriksi. Säveltelin sitten jäljelle jääneestä ruskeasta ja vastaavasta mustasta tällaisen. Ainakin tuo lämmittää hyvin korvia, sillä koko ruskea-musta osuus on kirjoneuletta.

Isännälle neuloin syntymäpäivälahjaksi Cerus-huivin. Tämän neulominen laittoi hartiat koville - nehän ovat muutenkin kovilla neulomisen vuoksi, mutta joka kerroksella silmukoiden neulomatta jättäminen saa ainakin minut neulomaan ihan niskat körmyllään kuin kunnon ahvenella. Lankoina on seiskaveikan ja vastaavan vahvuisten lankojen jämiä (tämä on hyvä jämälankaprojekti), enkä vieläkään onnistunut tekemään isännän mielestä riittävän lyhyttä kaulaliinaa. No, seuraava Cerus lienee sopivampi, jos nyt ikinä teen isännälle yhtään mitään... hmph!

Osallistuin Ravelryssä jouluiseen parivaihtoon. Parinani oli Pirren, joka (ainakin minun mielessäni) oli hyvin "vaativa" vaihtopari - Pirre nimittäin on Etsy-kauppa Hopeasäikeen emäntä, joka siis itse värjää ja myy lankoja ja kuituja. Päätin siis heti, että lankapuolen jätän tässä vaihdossa vähemmälle. Pirre toivoi lahjakseen kauluria, ja väreiksi harmaata ja poltettua oranssia - värivalikoima myös omaan makuuni! Kun en sitten osannut päättää kummasta väristä tekisi, ratkaisin ongelmani tekemällä molemmista väreistä. Tämä harmaa on tehty Shawl Collared Cowlin ohjeella, ja lankana on mukavan pehmoinen Abuelitan Merino Silk, jota ostin Hakaniemen hallin Vihreästä vyyhdistä.

Toisen kaulurin neuloin Barbara Walkerilta löytyneellä neulemallilla itse säveltäen, sovittaen ja sanoittaen Malabrigon Merino Worstedista. Väri on Rhodesian, ja olen itselleni tehnyt tästä langasta pipon ja kaulurin.

Ja kauniiksi lopuksi ensimmäinen Wollmeise-huivini; malli on Hitchhiker. Liftarin neuloin ensimmäistä kertaa, mutta en viimeistä. Toinenkin liftari on jo valmistunut ja kolmas on puikoilla. Wollmeisesta ja tästä mallista voin sanoa vain, että loistavat! Huivi on ollut valmistumisestaan lähtien käytössä lähes koko ajan.

***

Kurkkukipu tuntuu pahenevan - taitaa olla aika taas mennä ja hakea kuumaa juotavaa. Taidan palata sohvalle televisiosarjan, sitruunateen ja kolmannen liftarini pariin. Ehkä ne olohuoneen puhtaat verhot ehtii silittää vielä huomennakin...