Taisi olla jo neljäs tai viides yö peräjälkeen, kun menin vasta huomisen puolella nukkumaan, eli suupieliä repiviä haukotuksia on taas luvassa pitkin päivää. Muutenkin on orpo olo, kun ei ole mukana muuta kuin lankakerä ja pyöröpuikko - Vilman lohikäärmehuivia mieluilen itselleni vielä jouluksi, mutta taitaa haaveeksi jäädä tällä menolla, vaikka lankanakin olisi itselle joululahjaksi ostettua Cool Flammea 10 mm:n puikoilla...

Toissailtana kävin nimittäin Tapiolassa viemässä kummitytöilleni joululahjoja, ja kummasti sitä vaan kulkeuduin kantalankakauppaani ennen sitä... Jäin suustani kiinni, kuten aina, ja oudosti tiskille kasautui läjä lankaakin... *huoks* Olin oikeastaan päättänyt mennessäni, että juu, ostan itselleni jotain oikein ihanaa lankaa muutaman kerän, vaikkapa Loftia tai jotain muuta ihanaa, pehmeää, värikästä... No, Loftit eivät oikein iskeneet, mutta tiskille kasautui kolme kerää tuota Cool Flammea oranssina ja viisi kerää Sarekia, pääsävyltään vihertävää. Siinä jutustellessani vielä satuin vilkaisemaan erillistä sukkalankatelinettä ja nielaisin... Jotain uskomattoman upeaa lankaa, jonka värit imeytyivät silmiini kuin iilimadot nilkkoihin kesäisenä päivänä. Olin jonkin kerran jo ehtinyt ihailla tuota Zitronin Trekking-sukkalankaa ja sen värejä, mutta nyt hyllyssä oli siis käsinvärjättyä, täysin uniikkia Trekkingiä... Auh! Suolaisesta hinnasta huolimatta kahmaisin kaksi vyyhteä mukaani ja tuumasin, että joulu on kerran vuodessa vaan... =)

Langan väri vaihtelee vihreän eri sävyistä upean tiilenpunaiseen ja se on niin kaunista, niin pehmeää, että voisin vain istua katselemassa sitä... Täytyy keksiä sille jokin arvoisensa projekti.

Joululahjat ovat edistyneet yllättävän hyvin. Isän kauluri on päättelyjä vaille valmis, äidin tyyny tuli neulottua valmiiksi eilen ja tänään se pääsee pesukoneeseen huopumaan. Opettajien ja kouluavustajan lahjat sain viimeisteltyä eilen (pari nappia piti ommella) ja pakattuakin sieviin paketteihin tätä aamua varten. Tällä hetkellä ne jo varmaan nököttävät sievästi luokissa lahjapöydillä. Toivotaan, että ovat mieluisia, nuo näppipyyhkeenpitimet ja pyyhkeet.

Seuraavaksi pitäisi tarttua anopin lahjaan, jonka kanssa olen tässä jahkannut jo turhan pitkään - kun en osaa päättää mitä ryhtyisin tekemään! Tyyny, tossut vai huivi? Ongelmallista. Siinä sivussa olisi kiva neuloa tuo lohikäärmehuivikin, se varmaan syntyisi nopeasti, kun vain alkuun pääsisi, tosin viikonloppuna on luvassa ahkeraa siivousta. Koko huushollimme on aivan räjähtänyt, täytynee vaan huomisaamuna aloittaa siivoaminen huone kerrallaan. Taitaa olla parasta ensin käydä koko huusholli läpi ja järjestellä tavarat paikoilleen, ja vasta sitten vetäistä kerralla tuo pölynpyyhkimis-imurointi-luuttuaminen -prosessi läpi. Kuten minua fiksummat ja urheilussa kunnostautuneemmat tapaavat sanoa: tehdään parhaamme ja katsotaan sitten, mihin se riittää!