Elämästäni ei siis olen poistunut ketään Jussi-nimistä henkilöä, vaan viittaan otsikossa *yllättäen* ohimenneeseen keskikesän juhlaan, jonka kunniaksi vietin nettipimentoa... Oli kyllä pahansorttisia vierotusoireita, ei voi mitään. Vasta eilen illalla pääsin koneelle, kun pesue oli saatu vuoteisiin ja ensimmäiset pyykit pestyä ja ripustettua kuivumaan... Kävin blogilistaani nopeasti ja pintapuolisesti läpi, joten moni blogi on vielä tsekkaamatta!

Kiitos kaikille laukkukommenteista, olen iloinen, että ideani sai niin lämpimän vastaanoton. Tärkeintä tietysti oli se, että laukku oli vastaanottajalle mieleinen, ja näin Kangaskasa on väittänyt, joten kai se uskottava on *virn*. Näissä vaihdoissa on aina ihan oma jännityksensä, kun tekee täysin vieraalle ihmiselle jotain lahjaksi. Siinä sitä mielikuvitus ja useimmiten puhtaasti blogipohjainen ihmistuntemus mitataan!

Juhannus juhlittiin meidän perheessä perinteisen rauhallisesti, mökillä makoillen. Sää suosi, ja ahtikin antoi antejaan, yllättäen, sillä isäntä oli hankkinut viime kesän juniorivirvelin hajottua peräti kaksi uutta välinettä, minullekin oman, sellaisen pinkin ladyversion.. No, aviosiippa kokeili toisen virvelin mukana tullutta viehettä ensimmäistä kertaa, kun Esikoinen oli jo ehtinyt tehdä toisesta vieheestä selvää heittämällä sen rantakoivuun... ja eikös siihen napannut heti ensiheitolla pieni hauki, onneksi sentään sallitun mittainen, ettei tarvinnut kitusensa repinyttä enää heittää takaisin jorpakkoon kuolemaan...

Pari kertaa kävimme porukalla pelaamassa erittäin karvalakkitasoista tennistä mökkikunnan maksuttomilla tenniskentillä, kerran kylällä isoa leikkikenttää kokeilemassa ja pari kertaa nauttimassa anopin ruoka- ja kahvipöydän antimista, muuten sitten lomanen olikin minun kohdallani ruoanlaittoa, tiskiä, saunan lämmitystä ja sitten neulontaa...

Sain tuon Kuopuksen neulepuseron valmiiksi, mutta se on vielä kastelematta ja pingottamatta, joten kuvia tulee vasta myöhemmin. Aloitin uutena käsityönä sitten neuloa Vaaka ry:lle lahjoitettavaa hartiahuivia, jonka tekeminen sitten osoittautui hankalammaksi kuin luulinkaan. Ensimmäinen malli ei tuntunut kivalta ollenkaan, toista ehdin tekemään jo 25 cm kun tajusin, ettei sekään ole kiva - ja olin jo ehtinyt päätelläkin ärsyttävinä roikkuvat langanpäät pois, joten purkaminen oli ärräpäiden paikka. Kolmannella yrityksellä päätin viitata kintaalla kaikille malleille ja ryhdyin vain neulomaan ainaoikeaa ja väliin teen pidennetyillä silmukoilla harvempia raitoja. Langat ovat seiskaveikkaa ja jussia (kuinka sopivaa juhannuskäsityöhön...), eikä väri ole ollenkaan minun mieleiseni (lilaa), mutta yritän nyt edes saada tuon huivin väännettyä, sillä paremmassa käytössä nuo langat olisivat jonkun vanhuksen harteilla kuin minun laatikoissani marinoitumassa!

Nyt seuraakin parin viikon mökkitauko, sillä varsinainen loma alkaa vasta ensi viikolla, ja aviosiipalla vielä sitä muutaman päivän päästä, eli kotosalla pyöritään - jee, tiskikone, pyykkikone ja kaikki langat ja käsityökirjat ovat käden ulottuvilla! - kunnes Esikoisen jääharjoitukset (heinäkuussa!!!) ovat onnellisesti ohi.